Länsi-Rooman viimeisiä hetkiä edeltävinä vuosikymmeninä 300-luvun lopussa alkoi Keski-Aasian loputtomilta aroilta Eurooppaan työntyä hurja ratsastaja- ja paimentolaiskansa hunnit. Ei tiedetä tarkkaan mistä he tulivat tai keitä he olivat. Hyökkäyksellään länteen hunnit antoivat alkusysäyksen niin ikään Eurooppaa mullistaneille kansainvaelluksille. Lähes koko Euroopan polvilleen saaneiden hunnien pelätyimmäksi ja suurimmaksi johtajaksi nousi lopulta Attila, “Jumalan ruoska”. Attilan jälkeen hunnien valtakunta hajosi ja hunnit poistuivat historian näyttämöltä lähes jälkiä jättämättä.

Vuonna 1066 Englannin kruunua tavoitteli jopa neljä mahtimiestä: anglosaksiset ylhäisöveljekset Harald ja Tostig Godwininpoika, norjalainen viikinkipäällikkö Harald Ankara sekä Normandian herttua Vilhelm II, joka tunnettiin myös lisänimellä Äpärä, myöhemmin Valloittaja. Kaikkien suonissa virtasi viikinkiverta. Valtataistelun lopputuloksella oli mullistava vaikutus Englannin ja todennäköisesti myös koko maailman historiaan.

Yksi kaikkien aikojen arvostetuimmista merenkävijöistä, brittiläinen James Cook syntyi Yorkshiressä maatyöläisperheeseen 1728. Hänestä tuli tutkimusmatkailija, meriupseeri ja kartoittaja, joka teki kolme purjehdusmatkaa Tyynellemerelle kartoittaen eurooppalaisille aiemmin tuntemattomia laajoja alueita, tehden samalla luonnontieteellisiä havaintoja. Cookin ansioksi voi laittaa myös sen, että keripukin merimatkoilla aiheuttamista kuolemista päästiin eroon. Cookin kolmas matka Tyynellemerelle koitui hänen kohtalokseksi.

Tuhannet Etelä-Afrikan buurit lähtivät 1800-luvun alkupuoliskolla suurelle vaellukselle Kapmaan siirtokunnasta kauas koilliseen sisämaahan. Syynä hollanninkielisten buurien lähtöön oli tyytymättömyys brittien hallintoon. Britit olivat muun muassa kieltäneet orjakaupan, ja vahvasti uskomansa Jumalan tahdon mukaisesti eläneet buurit kokivat, että heidän elämäntapansa ja sosiaalinen järjestys olivat uhattuina. Sisämaassa buurien perustamista tasavalloista tuli brittien kiinnostuksen ja ahneuden kohde, kun sieltä löydettiin laajat kulta- ja timanttiesiintymät. Buurit ja britit ajautuivat kahteen sotaan 1800-luvun lopussa, mikä lopulta päätti buuritasavaltojen itsenäisyyden. Varsinkin toinen buurisota herätti paljon huomiota Britanniassa ja muualla lännessä. Buurit saivat sympatiaa osakseen alkumenestyksensä johdosta sekä brittien perustamien keskitysleirien ja hävityssodan takia.

Huhtikuussa 1915 yhdeksän kuukautta ensimmäisen maailmansodan alettua britit ja ranskalaiset nousivat maihin Gallipolin niemimaalla Dardanellien salmen suulla Turkissa. Tarkoitus oli edetä Konstantinopoliin ja pakottaa Saksan ja Itävalta-Unkarin liittolainen Turkki pois sodasta. Joukot eivät päässeet rantaa paljoa pidemmälle, vaikka joukkoja oli lopulta lähes puoli miljoonaa. Lopulta vuoden 1916 alussa joukot vetäytyivät. Britanniassa tappio johti hallituksen kaatumiseen, ja suurimmaksi syntipukiksi leimattiin laivastoministeri Winston Churchill.